Tänään ei mennyt päivä ihan putkeen. Seminaari meni ihan siedettävästi, vaikka valmistautuminen jäikin vähän puolitiehen. Kyseessä oli siis kurssin ensimmäinen seminaari, ja vähän jännitti, kun sisään marssi itse Mr. Horrocks ryhmäämme johtamaan. Pienen ryhmän keskellä hän paljastui kuitenkin varsin leppoisaksi ja helposti lähestyttäväksi, ja jo ensimmäisen vartin jälkeen olikin jo paljon vapautuneempi olo. Hyvä näin.(* Seminaarin jälkeen roikuin pari tuntia kirjastossa ennen seuraavan luennon alkua, enkä saanut oikein mitään aikaiseksi. Land Law on se tämän vuoden 'criminal law', eli minulle henkilökohtaisesti se hankalin kurssi. Ja pahaksi onnekseni kaksi edellistä luentoa on mennyt ohi (ensimmäisellä kerralla ahdisti aivan suunnattomasti itse luennosta johtumattomista syistä, eikä keskittymisestä tullut mitään; toisella kerralla olin juurikin siinä flunssassa, eli lähes katatonisessa tilassa), eli edellytykset olla perillä tämänkään luennon aiheesta eivät olleet kovinkaan hyvät. Piirtelyksihän se meni. Ensimmäisen tunnin tosiaan roikuin fyysisesti mukana, mutta tauolla päättelin, ettei mistään tule nyt yhtään mitään, ja lähdin kämpille. Yhtä tyhjän kanssa olisi ollut, vaikka olisin jäänytkin. Nyt ehdin sentään ennen pimeää kämpille ja sain ajatukseni muualle. Täytyy viikonloppuna opiskella oikein urakalla ja ottaa kiinni menetetyt luennot.

Mutta asiasta saappaanvarteen. On se vaan jännä, kuinka musiikilla voikaan vaikuttaa mielentilaan. Vielä puoli tuntia sitten olin väsynyt, kärttyisä ja haikea; nyt olen (yhä) väsynyt, mutta en enää kärttyisä tai haikea vaan hymyileväinen ja sopivasti muikea.

(* Vähän vieläkin mietityttää tuo viime viikkoinen EU Law'n seminaari. Mr. Dadomo kun vaikutti oikeastaan aika hankalalta tapaukselta ja käyttäytyi asteen verran ylimielisesti (kyseessä ranskalainen kaveri, ehkäpä se sitten selittää jonkin verran...). Eräänkin tytön kysyessä, että "voisiko sir toistaa, kun en ole törmännyt tuohon termiin" Mr. Dadomo vastasi sarkastisesti, että "kyllä tämä termi on ihan yleisessä käytössä aikuisten oppikirjoissa." Tyttö meni siitä luonnollisesti vähän noloksi, niin kuin sitä aina menee 'tyhmän kysymyksen' kysyttyään. Jäi vähän paha maku suuhun tuosta kommentista, kun tyttö kuitenkin kysyi mielestäni ihan asiallisen kysymyksen - opiskelijoitahan tässä ollaan, ja sitä varten noissa seminaareissa käydään, että saadaan vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin.