Kattolamppu pääsi palamaan alkuviikosta ja olen siis istunut illat pimeässä tai kirjaston valossa. Tänään sitten viimein sain aikaiseksi lähteä kaupoille, ihan sitä lamppua ostamaan, mutta kappas - edes rautakaupasta ei löytynyt sopivaa! Tämäkin ilta kuluu sitten yölampun valossa; huomenna heti aamusella reissu kaupunkiin. Yhden lampun takia! Naurettavaa...

Kotona kuulemma vähän jännittää - Veikka on nyt viimein saamassa sen ravintolansa auki. Vähän tietty harmittaa, kun en pääse kutsuvierasavajaisiin kuokkimaan, ties kehen siellä Veikan tuntien törmäisi! No, täytyy tyytyä katsastamaan ravinteli sitten ensi kuussa. Veikka on siis palannut pääkaupunkiin (mikä luonnollisesti tarkoittaa sitä, että minullekin on jälleen tiedossa katto pään päälle kun vierailen Helsingissä), reilun vuoden Tampereella asumisen jälkeen. Taisi meidän Manse osoittautua liian pieneksi ja tylsäksi tuollaiselle yöeläjälle ja elämänetsijälle... Toivottavasti löytää isoveikka nyt viimein onnensa.

Sisso ilmoitteli myös itsestään, mihin alan jo pikku hiljaa tottua. Hassua, kuinka vasta muuttoni Englantiin sai meidät kummatkin kiinnostuneeksi toistemme tekemisistä - tämän puolen vuoden aikana olen ollut Sissoon yhteydessä enemmän kuin viime vuosina yhteensä, vaikka samassa kaupungissa koko ikäni asuttiinkin. Ehkä se oli se 16 vuoden ikäero, mikä meitä erotti, tiedä häntä.

//

Ensi perjantaina Meghannin 19-vuotissyntymäpäivät. Paljon on väkeä kuulemma tulossa: kämppiksiä, ryhmäläisiä (minä, David, Adrian, Alex), tuttuja kotoa. Vähän itseäni epäilyttää, kun en ihan kauheasti suurissa joukoissa tai ryyppyjuhlissa viihdy, mutta saa nyt katsoa. Pitääköhän ostaa joku lahja? Voi apua!

Nyt teelle (mangoteetä Harrodsilta) - tee auttaa aina.